Voittoja, tappioita, oppia

| 22.12.2014 - Lauri Hakala
Joulun aika koittaa, kausi on puolessa. Matka tähän asti on ollut upea, sitä mieltä olen jokaikinen maanantai, oli viikonlopun pelissä käynyt miten tahansa. Kuten koko ajan olen viestinyt ulospäin, pitää menestyvän organisaation aina nähdä tuloksen taakse. Tappoiden hetkellä se voi olla helpompaa kuin tappioiden, mutta kaikki pelatut pelit täytyy analysoida kylmäpäisesti. Oletko voittanut heikkouksista huolimatta, vai hävinnyt vaikka voiton avaimet näkyivät jo pelissä? Niin tai näin, alkuviikosta etsitään kehityskohteet, parannetaan niitä, ja käydään uudelleen taistoon... Ja toistetaan, kauden loppuun asti

Toki kehityskohteet kokoineen vaihtelevat. Alussa voidaan tarttua härkää sarvista isoissakin asioissa, mutta kauden edetessä aikaa pitää myös pystyä paremmin ja paremmin priorisoimaan. Olen tyytyväinen LEKA- miehistön haluun muuttua ja kehittyä, ja nykyinen pelitahti antaa meille mahdollisuudet laittaa isojakin asioita kuntoon suurinpiirtein helmikuun puoliväliin asti. Sen jälkeen keskitymme enemmän omiin vahvuuksiin, pyrimme minimoimaan omat heikkoudet, ja yksinkertaisesti kilpailemme.

Yksi syksyn suurista opinkappaleista on ollut sinnikkyys. Hommia vaan täytyy tehdä koko ajan. Mutta entä silloin, kun muutokset ja kehittyminen ei etene halutulla tavalla? Pitää myös kyetä tekemään töitä fiksummin kuin aikaisemmin ja muuttamaan harjoittelua. Puhumme joukkueen sisällä paljon vastuusta ja vastuullisuudesta. Valmentajan lisäksi jokainen pelaaja on vastuussa omasta tekemisestään, ja myös velvollinen pitämään joukkuetoverinsa vastuullisina. Tämä kulttuuri on nousemassa vahvasti esiin, ja se on asia, josta olen valtavan innoissani. Valmentajan tärkein vastuu harjoituksissa on yksinkertaisesti sellaisen ympäristön luominen, jossa kehittyminen ja muuttuminen ovat mahdollisia. Jotkut asiat muuttuivat kauden alusta nopeasti, mutta sitten taantuivat. Oli analyysin paikka, harjoittelua muutettiin, ja joulukuussa kehittymisnopeus kiihtyi taas. Tuloksena se näkyy silloin, kun on sen aika- fakta kuitenkin on, että jokaisen uuden kuun koittaessa jalkeilla on ollut entistä taitavampi ja kilpailullisempi ryhmä.

Koen, että harjoittelutilanteen tietynlainen ”hyväksyminen” on virhe, johon moni valmentaja sortuu kauden kiireessä ja talven pimeydessä. Tietyllä tavalla asiat ovat muuttuneet tiettyyn pisteeseen asti, ja kun kehitys tasautuu, asian saatetaan kuin vahingossa antaa olla, ”normaalina.” Näin ei kuitenkaan voi olla organisaatiossa, joka haluaa tulla huipuksi. Pitää koko ajan olla hereillä omien toimintamallien tarkastelussa ja siinä, että niin kauan kuin harjoitusmetodit perustuvat kestäviin periaatteisiin, niitä voidaan- ja pitää- muuttaa ja muokata niin, että kehittyminen jatkuu ja jatkuu. Tässä kehitystyössä sekä seura, että pelaajat ovat olleet hienosti mukana, ja taidollinen suunta on edelleen tiukasti koilliseen!

Näillä mielin kiitos kaikille LEKA Volleyn ensimmäisestä kauden puolikkaasta, ja oikein rauhaisaa Joulun Aikaa. En toivota vielä hyvää uutta vuotta, sillä näemme vielä 28.12.2014 LEKA-Loimu matsissa, sopivasti ennen pientä lomapätkää.

Lauri H.