Kauden rakentaminen

| 21.10.2016 - Lauri Hakala
Kausi 2016-17 on alkanut.

LEKA Volleylla on kaksi peliä alla; toisesta niukka voitto, toisesta tappio. Etta ja PerPo pelasivat 1-1 pohjoisen derbyissä. Mestarisuosikki VaLePa hävisi kovalle Hurrikaanille, ja uusiutunut viime vuoden mestari Tiikerit puolestaan hävisi uudelle Vantaan Ducksille, joka keväällä pelasi Korson Vedon nimellä liigakarsintoja. Riento on voimistunut viime kaudesta, samoin Sampo. Osaa liigan joukkueista en ole vielä livenä nähnyt. Palikat ovat joka tapauksessa uudelleen jaossa, ja peräti kahdeksan liigaseuraa on ilmoittanut tavoitteekseen joko mitalin tai sitä korkeamman sijoituksen.

Mietitäänpä sitä hetki. Ainakin viisi seuraa tulee siis jäämään tavoitteestaan tänä vuonna, sillä jalometallia ei jaeta pelkästä osanotosta. Joku myös jää viimeiseksi, vaikka se ole kenenkään tavoite. Jotkut mieltävät tavoitteista jäämisen vain huonoksi asiaksi, eikä tietenkään ole perusteltua puhua niistä erityisen hyvänä juttuna. Tärkein tavoitteen tehtävä on kuitenkin juuri nimensämukainen: tavoitteleminen. Tavoitteet laittavat meidät töihin. Jos tavoite on olla vaikka kuuden joukossa, onko sitä silloin tyytyväinen ollessaan kuudes jos rahkeita olisi ollut pidemmälle? Yhtä hyvin voi tavoitella mitalia ja päätyä sijalle 4. Jäit näin tavoitteesta, mutta ylsit korkeammalle. Haluamme LEKA:ssa aina saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaudella 2016-17 näistä tärkein on jo kaksi vuotta sitten asetettu mitali. Liigan ollessa ennätystasainen ovat kaikki mitalien tavoittelijat unelmineen oikeassa. Tämä povaa herkullista kautta ja tiukkaa vääntöä joka ilta. Ei kannata jäädä tästä paitsi!

Kulttuurin ja menestyksen rakentaminen on niin kiehtovaa. Vaikka nämä molemmat lähtevät yksittäisistä palloista ja peleistä, voi yksittäisten suorituksten katsominen olla harhaanjohtavaa. Kuten tälläkin palstalla keväällä kirjoitin, olemme tehneet seurana alle 3v aikana jo kaksi tietoista ja voimakasta liikettä kohti kestävää huippu-urheilun seuratoimintaa. Ensin kauden 2014-15 jälkeen liike oli ammattimaisempaan suuntaan, ja 2015-16 jälkeen sen lisäksi myös kotimaisempaan. Seuran kasvupolulla olemme yhä varhaisessa vaiheessa, mutta kulttuurin näkökulmasta emme. Paljon haluttua muutosta kohti yhteisiä ajatuksia on jo tapahtunut. Ydinarvot Toveruus, Läsnäolo, Kilpaileminen, Vastuullisuus, Luonne ja Periksiantamattomuus näkyvät päivittäisessä tekemisessä.

Parin vuoden työn tärkein anti on juuri tämä yhteinen arvopohja. Se on myös tärkein syy siihen, että voi oikeasti mennä päin tulevaisuuden haasteita luottavaisena. Ylä-ja alamäkiä tulee aivan varmasti. Yhtä varmasti meillä kuitenkin on sekä pelilliset, että ennen kaikkea henkiset valmiudet vastata todellisuuden vaatimuksiin. Lisäksi omassa kulttuurissa toimiminen on merkittävää. Jos voitat sen mitalin, muttet pidä siitä mitä teet joka päivä, tai siitä kenen kanssa töitä teet... Mitä jää käteen? Tällaisella matkalla -tai mitalilla- ei ole samaa arvoa, kuin jos teet sen ympäristössä, joka huokuu päivittäistä merkitystä ja tekemisen meininkiä.

Palataan vielä noihin ensimmäisten kierrosten tuloksiin. Esimerkiksi Ducksin voitto Tiikereistä voi näyttää yllätykseltä, mutta onko se sitä? Suurin osa Ducksin miehistä on pelannut yhdessä jo pitkään ja ainakin pidempään kuin Tiikereiden pelaava runko. Lisäksi Ducksilla ei ollut mitään hävittävää, ja Tiikereillä ei ollut kuin hävittävää. Voimasuhteet kuitenkin elävät kauden aikana. LEKA Volleyn vastuunkantajista suurin osa on uusia edelliskausiin verrattuna, ja liigan vauhtiin täytyy päästä nopeasti mukaan. Kauden rakentaminen ei kuitenkaan ole mikään lyhyt sprintti, vaan se kuuluisa maraton. Taika on pelaajissa. Tämän ryhmän työmoraali ja henki povaavat hyvää tälle ja tuleville vuosille.

Lauri H.